Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta, Puheenvuorot
|
14.9.2017

Suuria odotuksia sosiaaliturvan uudistamiselle

Suomen sosiaaliturvaan on suunnitteilla samanaikaisesti niin monta isoa uudistusta, että Pekka Kuusikin voisi hämmentyä.

Ennennäkemätöntä kiinnostusta herättänyt perustulokokeilu käynnistyi vuoden alussa. Kokeilua ei aiota laajentaa, mutta satunnais­otannalla valitut 2 000 henkilöä saavat perustuloa vuoden 2018 loppuun. Ensimmäisiä tuloksia kokeilusta saadaan vuoden 2019 alussa.

Vuoden alussa pääministeri asetti eriarvoisuustyöryhmän hakemaan uusia keinoja yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi. Professori Juho Saaren johdolla työryhmä luotaa työn, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolella olemisen rajapintoja asumisen, ylivelkaantumisen ja maahanmuuton kanssa. Työryhmä päättää työnsä maaliskuussa 2018.

Viime kevään puoliväliriihessä hallitus päätti käynnistää työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavan, eriarvoisuutta vähentävän sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Hallitusta kiinnostaa erityisesti ilman ammatillista tutkintoa oleville nuorille tarkoitettu osallistumistulo, jonka lainsäädäntö- ja kustannusvaikutukset selvitetään syyskuun loppuun mennessä.

Tänä syksynä budjettiriihessä hallitus otti työlistalle perhevapaa­uudistuksen, jonka on määrä astua voimaan vuoden 2019 alussa.

Vireillä on myös työttömyysturvan uudistus, jossa TE-palveluiden sitovasta työvoimapoliittisesta lausunnosta luovutaan ja työttömyysturvaan sekä vuorotteluvapaaseen liittyvät tehtävät siirretään työttömyysturvan maksajille eli Kelalle ja työttömyyskassoille. Vilkasta keskustelua herättää myös uusi työttömyysturvan aktiivimalli.

Uuden aikataulun mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuonna 2020.

Kuntoutuksen uudistamista miettivä komitea antaa lausuntonsa syyskuun lopussa. Kuntoutus on monimutkainen kokonaisuus, jonka yhteiskunnallinen merkitys muun muassa työkyvyn ylläpidossa ja syrjäytymisen ehkäisyssä on huomattava.

Ja kaiken tämän rinnalla jyllää sote- ja maakuntauudistus. Uuden aikataulun mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuonna 2020.

Tässä vaiheessa on ehkä syytä palauttaa mieleen myös se, että hallituksen tähänastiset sosiaaliturvan uudistukset eivät ole menneet leikiten läpi. Esimerkkejä siitä ovat eläkeläisten asumistuen karille karahtanut uudistus ja sote-uudistuksen ensimmäinen kierros.

Uudistusten suunnasta eivät päätä tutkijat tai Kelan asiantuntijat, vaan vaaleilla valitut kansanedustajat.

Sosiaaliturvan uudistaminen on politiikan, tutkimuksen ja eturyhmien yhteispeliä. Uudistuksista käydään vilkasta keskustelua eri foorumeilla. Sosiaalipolitiikka on politiikkaa – lopulta uudistusten suunnasta eivät päätä tutkijat tai Kelan asiantuntijat, vaan vaaleilla valitut kansanedustajat. ”Yksinkertainen ja joustava voi tarkoittaa hyvin eri asioita riippuen arvovalinnoista”, muistuttaa ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Kelan sidosryhmäjulkaisu Sosiaalivakuutus on mukana keskustelussa. Tuomme esiin näkemyksiä ja kehitysehdotuksia politiikan ja yhteiskunnan eri laidoilta; myös ääniä, jotka saattavat olla oppositiossa Kelan viralliseen kantaan nähden. Meille hyvä mielipide on perusteltu mielipide.

Minna Latvala

Kelan asiakas- ja kumppaniviestinnästä vastaava viestintäpäällikkö

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje